Opiskelijan asenne vaikuttaa suuresti koulussa menestymiseen ja opiskelijan asenteeseen ja motivaatioon usein vaikuttaa jatko-opinto ja tulevaisuuden suunnitelmat. Jos niitä ei ole niin ei lukiossa opiskeluunkaan ole yhtä paljon motivaatiota. Jos sinulla on tulevaisuuden suunnitelmat lähteä lääkikseen tai oikikseen, on sinulla todennäköisesti ja toivottavasti myös motivaatiota opiskeluun ja hyvien numeroiden saamiseen. Monella nuorella ei ole minkäänlaista käsitystä mitä lähteä tekemään, joka voi näkyä numeroissa ja siinä, miten lukioon ei suhtauduta liian vakavasti.  

 

Toinen vaikuttava tekijä on opiskelijan henkinen hyvinvointi. Opiskelijoiden tulee kestää paljon stressiä ja kuormitusta, joka aiheutu lukion teettämästä työmäärästä. Opiskelijan pitää siis kestää tätä kuormitusta. Nykyään opiskelijat saavat helposti ja nopeasti apua, mutta kuntien mielenterveyspalvelut ovat edelleen alipalkattuja, ruuhkaisia ja olemattomia. Harvat opiskelijat saavat sitä apua mitä tarvitsevat. Mielenterveysongelmat ovat edelleen lukioissa hieman tabu, vaikka parempaan suuntaan on kuljettu. Miten esimerkiksi masentunut ja itsetuhoinen opiskelija laittaa opettajalle viestiä opettajalle, ettei pysty tulemaan tunnille? Voiko saada viranomaistodistuksen, jos ei enää jaksa henkisellä tasolla? 

 

Lukiokurssien sijoittaminen on hieman idioottimaista.  Esimerkiksi yhdessä jaksossa saattaa olla monta raskasta kurssia, päivät pitkiä ja paljon palautustehtäviä etenkin pitkässä matikassa ja äidinkielessä. Sitten taas välillä jaksoja, joissa saattaa olla vain muutama kurssi, jolloin opiskelija pystyy “levähtämään” eli tottua epäsäännöllisesti tehtävien tekoon ja tästä seuraa, että pitää jokaisen kevyemmän jakson jälkeen orientoitua raskaampiin jaksoihin. Kouluissa on selvästi henkilökuntaa opon tehtävissä liian vähän. Opiskelijat tarvitsisivat enemmän neuvontaa kurssien suhteen. Etenkin tuutorit ovat kokeneita näissä asioissa. 

 

Summa summarum: koittakaa kestää ja verot alas. 

 

Yle.fi 28.11.2019