Uutinen kertoo siitä, että eduskunta on tehnyt päätöksen subjektiivisen varhaiskasvatuksen palautuksesta. Aiempi hallitus oli antanut kunnille valtuuden säätää varhaiskasvatusoikeuden määrää perheiltä, joiden vanhemmista toinen on kotona esimerkiksi hoitovapaan tai työttömyyden vuoksi. Rajaamisen mahdollisuuden myötä suurin osa Suomen kunnista rajasi varhaiskasvatusoikeuden 20 tuntiin viikossa. Uuden päätöksen mukaan rajoituksesta kuitenkin luovutaan ja kaikilla on mahdollisuus täyspäiväiseen hoitoon.  

Mielestäni hallituksen päätös ei ole täysin tarpeellinen. Toisaalta kaikille tasapuolinen varhaiskasvatus on hyvä asia sekä lapselle, että kotona olevalle vanhemmalle. Vanhempi saa vapaa-aikaa, jos hän on työtön, hän voi esimerkiksi hakea töitä. Hoitovapaalla oleva vanhempi taas saa omaa aikaa, jonka hän voi hyödyntää vaikka harrastuksissaan. Lapsi puolestaan saa hoitopaikassaan tutustua erilaisiin ihmisiin ja oppia asioita, mitä ei välttämättä kotona opeteta. Hyvää on myös se, että päätöksen voimaantuessa varhaiskasvatusalalle tulee runsaasti lisää työpaikkoja. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuoli, sillä vastuuton vanhempi voi käyttää ajan myös huonosti. Hän voi esimerkiksi vain lusmuilla kotona tekemättä mitään työnhaun sijasta. Nykyinen malli, jossa kunnalla on valtuus säätää varhaiskasvatuksen määrää, on mielestäni toimivampi. Kun lapsi on osan ajasta kotona, vanhemmalla on ainakin jotain tekemistä eikä hän vain turhaudu kotona. Aikaa töiden hakemiselle ja harrastuksille jää kuitenkin vähintään 20 tuntia viikossa. Mielestäni se riittää.