maanantai, 20. tammikuu 2020

Nuorison lukutaito

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006329124.html

Mielipiteeni tästä uutisesta on se, että nuorison pitäisi lukea paljon enemmän nykypäivinä. Niin kuin uutisessa kerrotaan, suurin osa pojista lukee vain, kun on pakko. Lukutaidon taso ei ole alkanut nousemaan, joten nuoret lukevat liian vähän. Heikkoja lukijoita on nykyään enemmän, joka totta kai on mielestäni huono asia. 

 

 Suomen koulujärjestelmä on silti mielestäni todella hyvä ja koulussa tarvitsee pakostakin lukea, vaikka ei siitä juuri pitäisikään. Tämä johtaa siihen, että lukutaito kehittyy luonnostaan. Uskon, että ongelma ei ole koulujärjestelmässä vaan siinä, että nuoret eivät lue vapaa-ajallaan tarpeeksi tai juuri ollenkaan. Tiedän todella monia ikäisiäni, jotka eivät lue vapaa-ajallaan ollenkaan. Voin myöntää kuuluvani tähän joukkoon, vaikka en siitä ylpeä olekkaan. Lukutaitomme ei kehity muuten, kuin vain mitä opiskelun mukana tulee luettua. 

 

 Mielipiteeni tästä uutisesta on se, että on huono asia, että lukutaidon taso laskee, mutta hyvä asia on se, että Suomen kouluissa opetetaan lukemaan. Suomen koulujärjestelmän antamat mahdollisuudet parantaa ja kehittää lukutaitoa ovat todella hyvät, mutta nuorison pitäisi vain ottaa itseään niskasta kiinni ja lukea myös vapaa-ajallaan.  

keskiviikko, 15. tammikuu 2020

Lukutaito laskussa

 

Kun verrataan vuoden 2018 Pisa-tuloksia vuoden 2000 tuloksiin, huomataan lukutaidon olevan jatkuvassa laskussa. Yle Uutisten artikkelissa “Pisa-tulokset julki: Suomalaislasten lukutaito maailman kärkeä, mutta erot kasvavat – pojista lähes kaksi kolmasosaa lukee vain, jos on pakko (3.12.2019) on yhteenveto ja analyysi vuoden 2018 Pisa-testin tuloksista. Artikkelin mukaan myös matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on yhä laskussa, vaikka suhteellisen jyrkkä lasku onkin tasoittunut hieman. 

 

Uskon, että ongelmana on se, että lukeminen on tippunut muodin kelkasta. Myös asenteet ja se, mihin aika halutaan käyttää, ovat muuttuneet valtavasti. Kuinka monella nykyään on kaiken muun tekemisen ohella hyvää aikaa tai halua ottaa kirja käteen? Väittäisin, että kovin monella ei. Tylsyyden iskiessäkin kaivetaan ennemmin vaikkapa puhelin esille. Itsekään en enää lue kovin paljoa, mutta lukutaitoni on aikaisemman lukemiseni ansiosta enemmän kuin riittävän hyvä. 

Nuorten lukutaito voitaisiin varmasti saada nousuun, jos nuorempia vain kannustettaisiin enemmän. Kuvailisin nykyistä lukemiseen kannustamista, kuten kirjoittaja artikkelissa mainitsee Said Hanaten repliikin “Yleensä opettajat sanovat aiheen ja sivumäärän. Lukemisen pitäisi olla rennompaa ja pitäisi saada lukea sitä, mikä kiinnostaa.”. Varsinkin koulujen pitäisi siis kannustaa lukemiseen paljon aikaista enemmän, ei pakottaa. 

tiistai, 14. tammikuu 2020

Lukio-opintojen raskaus

Suurin osa lukiolaisista pitää lukio-opintoja tärkeinä. Siihen on tietysti selkeä syy. Lukio-opintojen suorittaminen huolella loppuun asti auttaa tulevaisuudessa pääsemään haluamalleen alalle. Opiskelu on kuitenkin lukiossa vaativaa, ja suuri osa opiskelijoista kokee opinnot raskaina. Pystyn itse samaistumaan tähän täysin. Lukio-opintoihin liittyy paljon asioita, jotka lisäävät stressiä ja saavat välillä uupumaan.

Mielestäni suurin syy sille, että lukiolaiset kokevat opintonsa raskaina on se, että opiskeltavia kursseja on todella paljon. Lisäksi monella kurssilla on paljon testejä ja palautustöitä. Kurssin aikana on aina muutama viikko, jolle kasaantuu todella paljon testejä yms. Erityisesti viimeinen viikko ennen koeviikon alkamista on itselleni raskas. Pitäisi jaksaa tehdä läksyt, mutta olisi luettava samalla kokeisiin. Ainakin itse opiskelen kyseisellä viikolla koulun lisäksi kotona useita tunteja joka päivä. Se on välillä raskasta, kun aikaa ei jää paljoa mihinkään muuhun.

Toinen merkittävä haaste monille lukiolaisille on koulutarvikkeiden ostaminen. Läppäri ja koulukirjat ovat kalliita, ja ylen uutisen mukaan niiden ostaminen tuottaa haasteita joka neljännelle lukiolaiselle tai heidän perheelleen. Olen itsekin harmistellut koulukirjojen kalleutta. On harmi, että jotkut opiskelijat joutuvat jättämään osan kirjoista ostamatta, sillä ne ovat niin kalliita.

Mielestäni näihin ongelmiin on kuitenkin mahdollista puuttua. Lukiolaisten jaksamista voitaisiin parantaa esimerkiksi lisäämällä kurssi, jolla opiskeltaisiin muun muassa tehokkaampaa ajankäyttöä ja rentoutumista kiireisen arjen keskellä. Jos kulutarvikkeiden ostaminen on haasteellista, kannattaa yrittää lainata kirjoja tutuilta. Ostamalla kirjat käytettyinä säästää myös yllättävän paljon rahaa. Lukiolaisille pitäisi kuitenkin mahdollistaa tarpeeksi tukia, jotta kaikki saisivat tarvittavat koulutarvikkeet ostettua.

Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-11090348

tiistai, 14. tammikuu 2020

Sanna Marinista Suomen pääministeri

Jokin aika sitten uutisoitiin paljon siitä, kun Antti Rinne jätti eronpyynnön pääministerin paikastaan. Tämä tapahtuma johti uuden pääministerin valintaan, johon valittiin Sanna Marin. Marin sai paikan joulukuussa, ja hän on tällä hetkellä maailman nuorimpia istuvia pääministereitä. Vain 34-vuotiasta, nuorta ikää kantavaa Marinia hehkutetaan myös paljon sosiaalisessa mediassa.

 

Mielestäni on hyvä, että päteviä ihmisiä otetaan tasavertaisesti mukaan korkeisiin johtoasemiin riippumatta sukupuolesta ja iästä. Nuoremmat ihmiset voivat olla yhtä päteviä kuin iäkkäämmätkin, ja heillä voi olla erilaisia näkemyksiä asioihin. Tähän asiaan toivottavasti kiinnitetään tulevaisuudessa enemmän huomiota nuoren pääministerimme johtoon nousun myötä.

 

Sanna Marin sai valinnan jälkeen paljon näkyvyyttä Suomen medioissa, mutta myös ulkomaillakin. Mielestäni olisi hienoa, jos muutkin maat ottaisivat mallia meidän suomalaisten antamastamme esimerkistä – korkeassa asemassa olevan henkilön ei aina tarvitse olla iäkäs tai edes miespuolinen. Nuorissa on tulevaisuus, kuten sanonta menee.

 

tiistai, 14. tammikuu 2020

Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisesta

Eduskunta hyväksyi esityksen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisesta, jonka ansiosta kaikki lapset saavat taas oikeuden kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Tämä voi olla hyvinkin tärkeä asia monille lapsiperheille, jotka eivät ennen saaneet tarpeeksi aikaa lapsilleen varhaiskasvatukseen. Tarpeellinen määrä varhaiskasvatusta lapselle voi olla olla todella tärkeää, koska monesti se asettaa lapselle hyvän alun sosiaalistumiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä lapsi myös oppii muita tärkeitä perustaitoja kuten vaikka koulua varten. Entisen rajoituksen ansiosta kunnat olivat säästäneet paljon rahaa varhaiskasvatuksessa, mutta niiden ei tarvitse tämän lakimuutoksen vuoksi maksaa enempää, koska valtio korvaa kaikki lisäkulut kunnille. Tämä on hyvä asia, koska näin kunnat poistavat rajoitukset mielellään ja voivat hyvin palkata myös lisää työntekijöitä. Kuntien ei tarvitse käyttää yhtään enempää kuluja varhaiskasvatukseen vaan ne voivat pitää kulut muissa paikoissa. Rajoituksen poistaminen ei tarkoita, että kaikkien perheiden tarvisi käyttää kokopäiväistä varhaiskasvatusta vaan kunnat voivat tarjota halvempaakin vaihtoehtoa jatkosssakin. Tämä on todella hyödyllistä perheille joilla on tarpeeksi aikaa lapselleen esimerkiksi jos toinen vanhemmista on työtön tai ovat hoitovapaalla.