Sanna Marin on viime aikoina pyörinyt eri uutisten otsikoissa. Ei vain Suomessa, mutta myös ulkomailla. Uutisissa on paljon puhuttu Sanna Marinin iästä ja sukupuolesta. Myös muut suomalaiset naisministerit ovat saaneet mediassa huomiota. Twitterissä levinneessä kuvassa näkyy viisi suomalaista naisministeriä, joista neljä on alle 35 vuotiaita. Omaan, suomalaiseen korvaan tämä ulkomaalaisten hehkutus huvittaa, koska itse en näe Marinissa mitään sen erikoisempaa, kuin muissakaan entisissä pääministereissä. Tämä kertoo paljon siitä, minkälaista politiikka on ulkomailla. Nuori ikä ja naisen pääseminen korkeaan asemaan näyttää olevan ihme joissain maissa. Marinia pidetään ennätys naisena, nuoren ikänsä takia. Onhan se toki uutisoitava asia, kun yhä nuorempi voi päästä pääministerin virkaan. Varsinkin, kun politiikassa ollaan totuttu näkemään paljon vanhoja naamoja. Mielestäni yhä nuorempien ihmisten pääsy politiikkaan on hyvä asia, sillä nuoremmilla saattaa olla erilainen maailmankatsomus, kuin vanhemmalla sukupolvella. Nuoremmat päättäjät voivat myös suuremmalla todennäköisyydellä ottaa nuoren väestön paremmin huomioon päätöksiä tehdessään.
]]>https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006329124.html
Mielipiteeni tästä uutisesta on se, että nuorison pitäisi lukea paljon enemmän nykypäivinä. Niin kuin uutisessa kerrotaan, suurin osa pojista lukee vain, kun on pakko. Lukutaidon taso ei ole alkanut nousemaan, joten nuoret lukevat liian vähän. Heikkoja lukijoita on nykyään enemmän, joka totta kai on mielestäni huono asia.
Suomen koulujärjestelmä on silti mielestäni todella hyvä ja koulussa tarvitsee pakostakin lukea, vaikka ei siitä juuri pitäisikään. Tämä johtaa siihen, että lukutaito kehittyy luonnostaan. Uskon, että ongelma ei ole koulujärjestelmässä vaan siinä, että nuoret eivät lue vapaa-ajallaan tarpeeksi tai juuri ollenkaan. Tiedän todella monia ikäisiäni, jotka eivät lue vapaa-ajallaan ollenkaan. Voin myöntää kuuluvani tähän joukkoon, vaikka en siitä ylpeä olekkaan. Lukutaitomme ei kehity muuten, kuin vain mitä opiskelun mukana tulee luettua.
Mielipiteeni tästä uutisesta on se, että on huono asia, että lukutaidon taso laskee, mutta hyvä asia on se, että Suomen kouluissa opetetaan lukemaan. Suomen koulujärjestelmän antamat mahdollisuudet parantaa ja kehittää lukutaitoa ovat todella hyvät, mutta nuorison pitäisi vain ottaa itseään niskasta kiinni ja lukea myös vapaa-ajallaan.
Kun verrataan vuoden 2018 Pisa-tuloksia vuoden 2000 tuloksiin, huomataan lukutaidon olevan jatkuvassa laskussa. Yle Uutisten artikkelissa “Pisa-tulokset julki: Suomalaislasten lukutaito maailman kärkeä, mutta erot kasvavat – pojista lähes kaksi kolmasosaa lukee vain, jos on pakko” (3.12.2019) on yhteenveto ja analyysi vuoden 2018 Pisa-testin tuloksista. Artikkelin mukaan myös matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on yhä laskussa, vaikka suhteellisen jyrkkä lasku onkin tasoittunut hieman.
Uskon, että ongelmana on se, että lukeminen on tippunut muodin kelkasta. Myös asenteet ja se, mihin aika halutaan käyttää, ovat muuttuneet valtavasti. Kuinka monella nykyään on kaiken muun tekemisen ohella hyvää aikaa tai halua ottaa kirja käteen? Väittäisin, että kovin monella ei. Tylsyyden iskiessäkin kaivetaan ennemmin vaikkapa puhelin esille. Itsekään en enää lue kovin paljoa, mutta lukutaitoni on aikaisemman lukemiseni ansiosta enemmän kuin riittävän hyvä.
Nuorten lukutaito voitaisiin varmasti saada nousuun, jos nuorempia vain kannustettaisiin enemmän. Kuvailisin nykyistä lukemiseen kannustamista, kuten kirjoittaja artikkelissa mainitsee Said Hanaten repliikin “Yleensä opettajat sanovat aiheen ja sivumäärän. Lukemisen pitäisi olla rennompaa ja pitäisi saada lukea sitä, mikä kiinnostaa.”. Varsinkin koulujen pitäisi siis kannustaa lukemiseen paljon aikaista enemmän, ei pakottaa.
Mielestäni suurin syy sille, että lukiolaiset kokevat opintonsa raskaina on se, että opiskeltavia kursseja on todella paljon. Lisäksi monella kurssilla on paljon testejä ja palautustöitä. Kurssin aikana on aina muutama viikko, jolle kasaantuu todella paljon testejä yms. Erityisesti viimeinen viikko ennen koeviikon alkamista on itselleni raskas. Pitäisi jaksaa tehdä läksyt, mutta olisi luettava samalla kokeisiin. Ainakin itse opiskelen kyseisellä viikolla koulun lisäksi kotona useita tunteja joka päivä. Se on välillä raskasta, kun aikaa ei jää paljoa mihinkään muuhun.
Toinen merkittävä haaste monille lukiolaisille on koulutarvikkeiden ostaminen. Läppäri ja koulukirjat ovat kalliita, ja ylen uutisen mukaan niiden ostaminen tuottaa haasteita joka neljännelle lukiolaiselle tai heidän perheelleen. Olen itsekin harmistellut koulukirjojen kalleutta. On harmi, että jotkut opiskelijat joutuvat jättämään osan kirjoista ostamatta, sillä ne ovat niin kalliita.
Mielestäni näihin ongelmiin on kuitenkin mahdollista puuttua. Lukiolaisten jaksamista voitaisiin parantaa esimerkiksi lisäämällä kurssi, jolla opiskeltaisiin muun muassa tehokkaampaa ajankäyttöä ja rentoutumista kiireisen arjen keskellä. Jos kulutarvikkeiden ostaminen on haasteellista, kannattaa yrittää lainata kirjoja tutuilta. Ostamalla kirjat käytettyinä säästää myös yllättävän paljon rahaa. Lukiolaisille pitäisi kuitenkin mahdollistaa tarpeeksi tukia, jotta kaikki saisivat tarvittavat koulutarvikkeet ostettua.
Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-11090348
]]>Jokin aika sitten uutisoitiin paljon siitä, kun Antti Rinne jätti eronpyynnön pääministerin paikastaan. Tämä tapahtuma johti uuden pääministerin valintaan, johon valittiin Sanna Marin. Marin sai paikan joulukuussa, ja hän on tällä hetkellä maailman nuorimpia istuvia pääministereitä. Vain 34-vuotiasta, nuorta ikää kantavaa Marinia hehkutetaan myös paljon sosiaalisessa mediassa.
Mielestäni on hyvä, että päteviä ihmisiä otetaan tasavertaisesti mukaan korkeisiin johtoasemiin riippumatta sukupuolesta ja iästä. Nuoremmat ihmiset voivat olla yhtä päteviä kuin iäkkäämmätkin, ja heillä voi olla erilaisia näkemyksiä asioihin. Tähän asiaan toivottavasti kiinnitetään tulevaisuudessa enemmän huomiota nuoren pääministerimme johtoon nousun myötä.
Sanna Marin sai valinnan jälkeen paljon näkyvyyttä Suomen medioissa, mutta myös ulkomaillakin. Mielestäni olisi hienoa, jos muutkin maat ottaisivat mallia meidän suomalaisten antamastamme esimerkistä – korkeassa asemassa olevan henkilön ei aina tarvitse olla iäkäs tai edes miespuolinen. Nuorissa on tulevaisuus, kuten sanonta menee.
Naisten työeläkevakuutetun kuukausiansion mediaani oli viime vuonna 610 euroa alhaisempi kuin miesten. Naiset saavat keskimäärin vähemmän palkkaa kuin miehet. Naisen euro on tällä hetkellä noin 85 senttiä.
Miesten ja naisten välistä palkkaeroa tulisi tasata, sillä mielestäni ei ole ollenkaan reilua, että sukupuoli voi vaikuttaa palkan määrään. Varsinkin, kun Suomessa vallitsee tasa-arvo, sukupuolen ei pitäisi voida vaikuttaa palkan määrään. Tätä palkkaeroa selittää se, että miehet suuntautuvat usein korkeapalkkaisemmille aloille ja tekevät osittain enemmän työtunteja. Tämän ei kuitenkaan pitäisi aiheuttaa mielestäni näin suurta eroa palkoissa. Naiset eivät myöskään saa yhtä helposti töitä, kuin miehet. Miehiä suositaan useissa työtehtävissä naisten sijaan, esimerkiksi harvempi nainen toimii johtajana yhtiöissä ja yrityksissä.
Toisaalta Suomessa asia on paremmin hoidossa, kuin monissa muissa valtioissa. Osassa valtioista miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat huomattavasti suurempia, kuin meillä Suomessa. Lisäksi miesten ja naisten välinen tasa-arvo ei ole edes tuttu asia kaikissa valtioissa. Tämän palkkaeron tasaaminen Suomessa olisi hyvä tasa-arvoa kohentava pitkän aikavälin tavoite.
Minun mielestäni ainakin lapsia tulisi auttaa ja ne kannattaisi kotiuttaa Suomeen, vaikka se toisikin mahdollisen turvallisuusuhkan. Leirin lasten turvallisuuden ja hyvinvoinnin vuoksi kotiuttaminen olisi hyvä ratkaisu. Lapset voitaisiin sijoittaa esimerkiksi sijaisperheisiin ja niille voitaisiin tarjota mahdollisimman paljon tukea ja apua. Pienten lasten jättäminen leirille voisi asettaa ne vaaraan.
Ehdottomasti olisi hyvä, jos myös lasten lisäksi heidän äitinsä voitaisiin kotiuttaa. Näin ollen myös äidit saataisiin turvaan. Mielestäni tämä olisi kuitenkin liian suuri uhka Suomelle, joten tätä tulisi harkita tarkkaan erilaisten näkökulmien kannalta ja ottaa huomioon monenlaiset asiat. Omasta mielestäni äiteihin kannattaisi kuitenkin suhtautua varauksella. Mahdollisten kotiutettavien äitien taustat pitäisi ainakin tarkastaa.
Mielestäni kaikista paras ratkaisu olisi kotiuttaa ainakin lapset, mutta äiteihin tulee suhtautua kriittisesti ja niiden kotiuttamista pitää harkita tarkkaan.
]]>
Uutinen kertoo siitä, että eduskunta on tehnyt päätöksen subjektiivisen varhaiskasvatuksen palautuksesta. Aiempi hallitus oli antanut kunnille valtuuden säätää varhaiskasvatusoikeuden määrää perheiltä, joiden vanhemmista toinen on kotona esimerkiksi hoitovapaan tai työttömyyden vuoksi. Rajaamisen mahdollisuuden myötä suurin osa Suomen kunnista rajasi varhaiskasvatusoikeuden 20 tuntiin viikossa. Uuden päätöksen mukaan rajoituksesta kuitenkin luovutaan ja kaikilla on mahdollisuus täyspäiväiseen hoitoon.
Mielestäni hallituksen päätös ei ole täysin tarpeellinen. Toisaalta kaikille tasapuolinen varhaiskasvatus on hyvä asia sekä lapselle, että kotona olevalle vanhemmalle. Vanhempi saa vapaa-aikaa, jos hän on työtön, hän voi esimerkiksi hakea töitä. Hoitovapaalla oleva vanhempi taas saa omaa aikaa, jonka hän voi hyödyntää vaikka harrastuksissaan. Lapsi puolestaan saa hoitopaikassaan tutustua erilaisiin ihmisiin ja oppia asioita, mitä ei välttämättä kotona opeteta. Hyvää on myös se, että päätöksen voimaantuessa varhaiskasvatusalalle tulee runsaasti lisää työpaikkoja. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuoli, sillä vastuuton vanhempi voi käyttää ajan myös huonosti. Hän voi esimerkiksi vain lusmuilla kotona tekemättä mitään työnhaun sijasta. Nykyinen malli, jossa kunnalla on valtuus säätää varhaiskasvatuksen määrää, on mielestäni toimivampi. Kun lapsi on osan ajasta kotona, vanhemmalla on ainakin jotain tekemistä eikä hän vain turhaudu kotona. Aikaa töiden hakemiselle ja harrastuksille jää kuitenkin vähintään 20 tuntia viikossa. Mielestäni se riittää.
Luin uutisen liittyen lukiolaisten hyvinvointiin ja jaksamiseen. Uutisessa puhuttiin myös lukion aiheuttamista kuluista ja siitä, kuinka opiskelijat saatetaan taloudellisesti epätasa-arvoiseen tilanteeseen.
Tylsillä oppitunneilla kello tuntuu liikkuvan hitaasti ja odotan, että pääsisin kotiin. Kotona pitäisi sitten alkaa tekemään kotitehtäviä ja lukemaan kokeisiin. Vapaa-ajan löytäminen lukion ohella voi olla haasteellista. Mielestäni lukiolaisten hyvinvointiin voisi panostaa enemmän, koska itsekin lukiolaisena olen väsynyt ja aamuisin haluaisin jäädä vain kotiin. Uutisen materiaaleina oli käytetty lukiolaisten ajatuksia. Heille oli esitetty esimerkiksi väittämä "kun herään aamulla, minusta tuntuu hyvältä lähteä opiskelemaan". Vain viidesosa vastaajista oli eri mieltä, joka todistaa sen, että lukiossa opiskeluun kuluu voimavaroja.
Yhteiskunta voisi panostaa lukio-opetukseen tekemällä kouluympäristöstä mieluisamman. Sohvien, nojatuolien ja pingispöytien avulla voitaisiin parantaa lukiolaisten hyvinvointia suuresti. Mielestäni tämä parantaisi opiskelijoiden jaksamista.
Koulukirjat, tietokoneet, työvälineet ja muut opiskelutarvikkeet voivat olla osalle ihmisistä taloudellisesti haasteellisesti hankkia. Lukio-opiskelijoille on kuitenkin olemassa oppimateriaalilisä, joka auttaa vähävaraisia saamaan tarvittavat opiskelumateriaalit. On hienoa, että jokainen lukiolainen saa mahdollisuuden opiskella taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Koulutarvikkeiden hankkiminen asettaa minun mielestäni osan oppilaista epätasa-arvoon asemaan.
]]>