https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006329124.html

Mielipiteeni tästä uutisesta on se, että nuorison pitäisi lukea paljon enemmän nykypäivinä. Niin kuin uutisessa kerrotaan, suurin osa pojista lukee vain, kun on pakko. Lukutaidon taso ei ole alkanut nousemaan, joten nuoret lukevat liian vähän. Heikkoja lukijoita on nykyään enemmän, joka totta kai on mielestäni huono asia. 

 Suomen koulujärjestelmä on silti mielestäni todella hyvä ja koulussa tarvitsee pakostakin lukea, vaikka ei siitä juuri pitäisikään. Tämä johtaa siihen, että lukutaito kehittyy luonnostaan. Uskon, että ongelma ei ole koulujärjestelmässä vaan siinä, että nuoret eivät lue vapaa-ajallaan tarpeeksi tai juuri ollenkaan. Tiedän todella monia ikäisiäni, jotka eivät lue vapaa-ajallaan ollenkaan. Voin myöntää kuuluvani tähän joukkoon, vaikka en siitä ylpeä olekkaan. Lukutaitomme ei kehity muuten, kuin vain mitä opiskelun mukana tulee luettua. 

 Mielipiteeni tästä uutisesta on se, että on huono asia, että lukutaidon taso laskee, mutta hyvä asia on se, että Suomen kouluissa opetetaan lukemaan. Suomen koulujärjestelmän antamat mahdollisuudet parantaa ja kehittää lukutaitoa ovat todella hyvät, mutta nuorison pitäisi vain ottaa itseään niskasta kiinni ja lukea myös vapaa-ajallaan.  

Kun verrataan vuoden 2018 Pisa-tuloksia vuoden 2000 tuloksiin, huomataan lukutaidon olevan jatkuvassa laskussa. Yle Uutisten artikkelissa “Pisa-tulokset julki: Suomalaislasten lukutaito maailman kärkeä, mutta erot kasvavat – pojista lähes kaksi kolmasosaa lukee vain, jos on pakko” (3.12.2019) on yhteenveto ja analyysi vuoden 2018 Pisa-testin tuloksista. Artikkelin mukaan myös matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on yhä laskussa, vaikka suhteellisen jyrkkä lasku onkin tasoittunut hieman. 

Uskon, että ongelmana on se, että lukeminen on tippunut muodin kelkasta. Myös asenteet ja se, mihin aika halutaan käyttää, ovat muuttuneet valtavasti. Kuinka monella nykyään on kaiken muun tekemisen ohella hyvää aikaa tai halua ottaa kirja käteen? Väittäisin, että kovin monella ei. Tylsyyden iskiessäkin kaivetaan ennemmin vaikkapa puhelin esille. Itsekään en enää lue kovin paljoa, mutta lukutaitoni on aikaisemman lukemiseni ansiosta enemmän kuin riittävän hyvä. 

Nuorten lukutaito voitaisiin varmasti saada nousuun, jos nuorempia vain kannustettaisiin enemmän. Kuvailisin nykyistä lukemiseen kannustamista, kuten kirjoittaja artikkelissa mainitsee Said Hanaten repliikin “Yleensä opettajat sanovat aiheen ja sivumäärän. Lukemisen pitäisi olla rennompaa ja pitäisi saada lukea sitä, mikä kiinnostaa.”. Varsinkin koulujen pitäisi siis kannustaa lukemiseen paljon aikaista enemmän, ei pakottaa. 

Jokin aika sitten uutisoitiin paljon siitä, kun Antti Rinne jätti eronpyynnön pääministerin paikastaan. Tämä tapahtuma johti uuden pääministerin valintaan, johon valittiin Sanna Marin. Marin sai paikan joulukuussa, ja hän on tällä hetkellä maailman nuorimpia istuvia pääministereitä. Vain 34-vuotiasta, nuorta ikää kantavaa Marinia hehkutetaan myös paljon sosiaalisessa mediassa.

Mielestäni on hyvä, että päteviä ihmisiä otetaan tasavertaisesti mukaan korkeisiin johtoasemiin riippumatta sukupuolesta ja iästä. Nuoremmat ihmiset voivat olla yhtä päteviä kuin iäkkäämmätkin, ja heillä voi olla erilaisia näkemyksiä asioihin. Tähän asiaan toivottavasti kiinnitetään tulevaisuudessa enemmän huomiota nuoren pääministerimme johtoon nousun myötä.

Sanna Marin sai valinnan jälkeen paljon näkyvyyttä Suomen medioissa, mutta myös ulkomaillakin. Mielestäni olisi hienoa, jos muutkin maat ottaisivat mallia meidän suomalaisten antamastamme esimerkistä – korkeassa asemassa olevan henkilön ei aina tarvitse olla iäkäs tai edes miespuolinen. Nuorissa on tulevaisuus, kuten sanonta menee.

https://yle.fi/uutiset/3-11108551